Tekoälysovellusten yleistyminen näkyy nykyaikaisissa toimistoissa paitsi työn tehostumisena, myös kiinteistön energiankulutuksessa. Kun yritysten omat palvelinsalit ja datakeskukset käsittelevät valtavia datamääriä, laitteet tuottavat huomattavan määrän lämpöä.

Kiinteistöpäälliköille ja toimitilajohtajille tämä asettaa uuden haasteen: jäähdytys ei ole enää vain IT-osaston tekninen yksityiskohta, vaan kriittinen osa kiinteistön toimintavarmuutta ja energiataloutta. Pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ei enää riitä pitämään kallista laitteistoa toimintakuntoisina.

Jos toimistorakennuksen palvelinsalia ajatellaan tilana, joka on täynnä kuumia laitekaappeja, on selvää, etteivät perinteiset ilmastointiratkaisut ole energiataloudellisesti järkeviä. Tässä kohtaa kuvaan astuu adiabaattinen prosessi ja erityisesti jäähdytys. Se tarkoittaa käytännössä ilman viilentämistä veden haihtumisen avulla. Järjestelmä suihkuttaa hienojakoista vesisumua ilmavirtaan, jolloin veden höyrystyminen sitoo lämpöenergiaa ja laskee ilman lämpötilaa. Tämä vähentää merkittävästi koneellisen jäähdytyksen tarvetta ja säästää sähköä – ja siten myös kustannuksia.

Adiabaattisessa prosessissa ilman suhteellinen kosteus nousee samalla kun lämpötila laskee. Tämä on energiatehokas ratkaisu erityisesti ilmastoissa, joissa ulkoilma on riittävän kuivaa ja viileää. Näin vältetään perinteisten, paljon sähköä kuluttavien kompressorijäähdyttimien jatkuva käyttö.

Ilmanvaihtoon optimointia

Jotta datakeskus ei ylikuumene, tarvitaan myös ilmanvaihdon optimointia. Nykyaikaisissa konesaleissa käytetään usein kuuma- ja kylmäkäytäväperiaatetta: viileä tuloilma ohjataan suoraan laitteille ja kuuma poistoilma eristetään, jotta se voidaan johtaa tehokkaasti ulos tai lämmöntalteenottoon. Tämä on hallittu prosessi, toisin kuin satunnainen tuuletus.

Myös rakenteellisilla ratkaisuilla on merkitystä. Vaikka eristys on tärkeää ulkoisten sääolosuhteiden hallinnassa, datakeskuksen sisällä tärkeintä on lämmönsiirto. Materiaalivalinnoilla ja rakenteilla varmistetaan, että lämpö ei enää jää "jumiin" laitetiloihin, vaan siirtyy hallitusti ja kohdennetusti pois.

Hybridijärjestelmät ovat tehokkaita

Tehokkaimpia ratkaisuja ovat hybridijärjestelmät, joissa yhdistetään ilman ja veden käyttö. Esimerkiksi nestejäähdytys, jossa jäähdytysvesi kiertää suoraan palvelinkaapeissa tai jopa sirutasolla, siirtää lämpöä pois huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä ilma. Kun adiabaattinen jäähdytys, nestejäähdytys ja älykäs ilmanvaihto toimivat yhdessä, saavutetaan optimaaliset olosuhteet.

Palvelimet pysyvät viileinä energiatehokkaasti, mikä on sekä ympäristön että talouden kannalta järkevää. Jäähdytys ei ole vain passiivinen järjestelmä, vaan se vaatii jatkuvaa seurantaa ja optimointia, jotta kallis laitteisto toimii häiriöttä.